Vuosi 2011

Nyt kun vuosi on vaihtunut, lienee paikallaan hieman muistella mitä vuonna 2011 tapahtui, ja mitä saavutettiin koiraharrastuksen rintamalla.

Ensin voisin kirjoittaa nopeasti meidän vuoden viimeisestä näyttelyreissusta, joka tehtiin Pohjoismaiden Voittaja-näyttelyyn Tukholmaan, Bostonin tulos oli upeasti 18 uroksen joukosta VAL ERI2 SA, PU3 ja VARA-CACIB. Valioluokassa oli hieman tungosta kun paikalla oli 11 kovatasoista urosta, joista osa tuttuja kilpakavereita Suomesta. Boston oli upeasti valiourosten kakkonen, saaden upean arvostelun ja tuomari ei löytänyt koirasta mitään vikaa, koira oli kyllä nappikarvassa, mutta olin ekaa kertaa itse laittanut sen kokonaan ilman kasvattaja Helin apua näyttelytrimmiin, niin se hieman jännitti ;) Kiitokset Lauralle ja Jannelle perheineen mukavasta matkaseurasta ja onnittelut Pepin Ruotsin valiotittelistä! Reissu oli mukava järkyttävän kovasta myrskysäästä huolimatta. Meidän parrat ovat kyllä ihan mahdottoman helppoja matkakumppaneita, koska ne eivät hätkähdä sitten mistään ja ovat joka paikassa ihan kotonaan. 

LAUMAJÄRJESTYKSEN MUUTOS: 

Vuoden vaihtuessa Hudson täytti ensin tammikuun 13. päivä 3v. ja Boston heti perään 24. päivä 2v. Boston otti laumanjohtajuuden heti alkuvuodesta ja Hudson alistui ilman tappeluita siihen. Muutaman kerran Boston on vuoden aikana antanut Hudsonille köniin, tilanteet ovat liittyneet yleensä huomioon tai jonkun asian puolustamiseen. Hudson on aina näissä ”yhteenotoissa” rauhallinen ja ei edes puolusta itseään, eli ei niitä oikein tappeluiksi voi kutsua. Boston on vaan hyvin suoraviivainen ja kovakin laumanjohtaja, Hudson selkeästi kunnioittaa Bostonia ja välttää katsekontaktia ja väistelee sekä rauhoittaa tilannetta hyvin usein, lisäksi me ollaan opittu varomaan sellaisten tilanteiden luomista missä yhteenotto voi sattua. 

NÄYTTELYT:

Boston oli Snautserikerhon vuoden 2010 näyttelysnautseri tulokas ja helmikuussa kävimme pokkaamassa kiertopokaalin kotiin!

Boston kävi vuoden aikana 17 kertaa näyttelyssä: 1 ryhmänäyttelyssä (elämänsä ensimmäisessä ja varmaan viimeisessä ;)), 2 kansallisessa (toinen Virossa), 10 kansainvälisessä (näistä ulkomailla 7; 2 Ruotsissa, 2 Liettuassa, 2 Virossa ja 1 Norjassa)  ja 4 erikoisnäyttelyssä (näistä kaksi ulkomailla; Viro ja Norja). Joten matkustelua riitti ja monta mukavaa paikkaa tuli nähtyä. 

Tulokset olivat myös upeat: 

• 7 valiotitteliä, joista 3 (C.I.B  & FI & SE) tuli 24 tunnin sisään ja 4.valiotitteli viikon sisään siitä, ihan uskomatonta! Upeimpana C.I.B eli KANSAINVÄLINEN MUOTOVALIO, lisäksi NORD  CH eli POHJOISMAINEN MUOTOVALIO, sekä kansalliset valionarvot FI CH Suomesta, SE CH Ruotsista, EE CH Virosta,  NO CH Norjasta ja LT CH Liettuasta. 
• Boston sai 5 x CACIBIN (5 eri maasta: Suomi, Viro, Ruotsi, Norja, Liettua),4 x RE-CACIBIN (4 eri maasta: Suomi, Viro, Ruotsi, Liettua) eli yksi ainoa kansainvälinen näyttely oli sellainen missä ei tullut CACIBIA eikä VARA-CACIBIA!
• Boston sai 6 x SERTTIÄ (viidestä eri maasta), ja 1 VARA-SERTIN
• Boston oli 7 x ROP eli ROTUNSA PARAS, 7x PU1 eli PARAS UROS, 3 x PU2, 2 x PU3. 

Meillä oli upea näyttelyvuosi ja menestystä tuli paljon enemmän kuin uskalsimme odottaa. Kiitokset ja kunnia kuuluvat kasvattaja Helille tuosta upeasta ja ainutlaatuisesta koirasta, joka meillä on onni omistaa. Kiitokset Helille myös trimmauksesta jota on tänä vuonna tehty ties missä maailmankolkissa ja paikoissa, mm parkkipaikalla, raviradalla, urheilukentällä. Vuoden 2011 palkintosaalis alla.

Tätä kirjoittaessa tuo ”näyttelytähti” makaa ransuna tuossa vieressä sohvalla ja Hudson toisella puolella sohvaa, ottavat nokosia ennen tämän päivän agikisoja. 

TOKO:

Treenailtu on epäsäännöllisen säännöllisesti, emännän laiskuuden ja mukavuudenhalua takia. Edistyttykin kai ollaan ees jonkin verran, Hudsonin kanssa tökkii edelleen seuraaminen, Bostonilla on moni alokkaan liikekin vielä hakusessa, mutta seuraaminen on huomattavasti parempaa kuin Hudsonin kanssa. Jatketaan tästä maltillisesti. Uutena mielenkiintoisena lajina molempien poikien kanssa kiinnostaa päästä treenailemaan rally-tokoa, jossa Hurja vaikutti ekojen kokeilujen jälkeen tosi pätevälle! Katsotaan jos jostain sais aikaa tai etupäässä intoa ja energiaa alkaa harrastaa sitä. 

Agista saa Pekka turinoida itse sitten joskus myöhemmin, että mitä sillä rintamalla saavutettiin 2011.

Vuoden viimeiset aksakisat

Ollut vähän treenien suhteen aksataukoa, kun oon ollut hetken kipeenä, sitten vähän pikkujoulua ja muuta viihdettä johon eivät ole koirat liittyneet. Tänään oli illasta Hyvinkäällä vuoden viimoset aksauskisat, mikäänloppuvuoden kisoista ei enää osu omaan kalenteriin sopivasti niin ensi vuonna sitten seuraavaksi kilparadoille.

Boston on nyt viimeaikoina ollut ihan kilipää kisoissa. Se menee ihan yliviritettyyn moodiin enkä saa sitä mitenkään rauhoitettua ennen lähtöä. Ensimmäinen startti tänään ihan surkea, B varastaa kontaktin ja sitten ottaa väärän putken ja vielä kun yritetään jatkaa niin ihan munilleen se menee. Ei videota tästä. Bostonin kakkosrata ei paljoakaan parempi. Jo lähdöstä asti mulla on fiilis, että kaveri on ihan banaanina. Vauhti on alussa hyvä, muuri ryskitään vaan läpi ja sen jälkeen putkea ei osata mennä ollenkaan?! Mitvit. Bostonilla on nyt joku ihme kausi meneillään, ehkä se ensi vuonna sit helpottaa. Tässä video jonka ehkä voin julkaista vaikka sen viihdearvon takia. Tosta putkitouhusta tulee ihan päiväni murmelina fiilis.

Hudsonin kanssa on taas tosi tosi kiva tehdä nyt agia. Jätkä selkeästi tykkää tehdä rataa ja vaikka mutkat onkin edelleen pitkiä ja kontaktit tahmeita niin silti päälimmäinen fiilis jää aina tosi hyväksi. Ollaan nyt oltu lähellä nollaa niin monta kertaa, että kyllä sen on sieltä jossain vaiheessa tultava. Ekassa radassa keppikulma oli meille tosi vaikea, tiesin sen jo etukäteen enkä sitten radalla ehtinyt himmaamaan Hudsonia siihen tarpeeksi. Muuten hieno rata ja tuloksissa oltiin kolmansia, yhtään nollaa ei 30:stä osallistujasta napsunut. Huomatkaa palkintopallikuvassa allekirjoittaneen mahtava Movember-kuontalo, nykyisellä meikäläisen pärställä olisi varmaan 70-luvulla lohjennut rooleja aikuisviihteen saralta.

Kakkosradalla vähän on vääntämistä, mutta selviän alkuradan kunnialla. Kun pääsen kepeille asti niin muistan että mielessäni aloin jo kelaamaan takaosan pituus-hyppy-putki yhdistelmää. Ilmeisesti sitten sen takia otan löysästi A:lle tulon ja Hudson menee sen ohi ja ottaa kiellon. Suoraan sanoen vituttaa oma hölmöily, vähän tiukempi/tarkempi ohjaus tai jaakotus tohon hypylle niin avot. Vitonen alle niin ei jaksa enää vetää satasella ja keinulla taas hönöilen jotain, joten keinun uusinnasta hylly. Harmittaa, että miksei jaksa vaan ottaa jokaista 45 sekuntia hyvällä keskittymisellä niin vaikuttais varmasti lopputulokseenkin.

Kisat Porvoossa

Eilen oltiin Porvoossa ottamassa ensimmäiset Bostonin kakkoslähdöt ja Hudsonin kanssa toki samassa luokassa jahtaamassa viimeistä nousunollaa. Neljästä startista yksi tulos ja kolme hyllytystä. Ei siis kauhean hyvät tulokset, eikä tällä kertaa mitään huippuratojakaan. 

Bostonin ensimmäinen startti oli päivän ainoa tulos. Vitonen napsahti muurilta, tiesin jo etukäteen että muurille tultiin pahassa kulmassa. Noh, huonosti ohjattu ja sen lisäksi ei juuri yhtään tollasia treenejäkään alla. Muuten rata sujuu kohtuullisen mukavasti.

Hudsonin eka startti. Jätkä ihan kiepeissä maneesin ulkopuolella, muutenkin sillä on päässyt vähän sikailuvaihe nyt päälle kaikesta huomiosta. Keppien jälkeen ei oo nausterilla korvia vaan tehdään nyt vaan ensimmäinen este joka osuu putkinäköön. Loppurata sit lasketellaan, ei oo paineita eikä tiukkaa keskittymistä kun hyllytys alla :)

Bostonin kakkoslähdöstä ei tullut mitään, tästä en julkaise ees videota. B juoksi kaikkien kontaktien ohi, sain korjata sen jokaiselle erikseen ja sit jostain vaiheesta tuli hyllytys kun otettiin tuplakosketuksia tjsp. En tajua missä maailmoissa Boston oli koko kakkosradan. Hudsonin kakkosrata oli samaa menoa kuin ykkönen. Kolmannella esteellä hyllytys, ohjaan snadisti lepsusti ja H on alkuradan täpinöissä. Väärä este ja taas loppurata lasketellaan lävitse. Kohti seuraavia koitoksia siis.

Boston kakkosiin!

Tänään kisailin oman seuran kisoissa Purina-areenalla, olin ilmoittautunut kolmeen starttiin. Bostonin kanssa pelkkä agilityrata ja Hudsonin kanssa hyppäri ja agirata. 

Aamusta oli heti Bostonin vuoro, rata oli aika helppo ja vauhdikas. Boston ei ollut yhtä vauhdikas kuin yleensä, mutta toisaalta tuntui olevan hyvin kuulolla. Ei mikään huippusuoritus, mutta virheetön joten sieltä se meidän puuttuva nousunolla tuli. Rata tuntui sopivan myös monelle muulle, joten meidän kisan sijoitus ei päätä huimannut 8/35. Kuitenkin kaikki meidän edellä olevat on “perinteisiä” agilityrotuja, joten ei toi nyt huonosti mennyt. Alla vähän sumea video, mut kyllä siitä selvää saa.

Kun Bostonin rata oli ohi niin ehdittiin käydä kotona syömässä ja hetken lepäämässä. Puolenpäivän pintaan takaisin Purinalle Hudsonin startteja odottelemaan. Ensimmäisenä vuorossa oli hyppäri, joka näytti aika mukavalta meille. Edelleen pitkät kaarteet on mun ja Hudsonin ominaispiirre. Tossa kolmos-neloshypyn välillä menee niin pitkäksi mutkat, mutta sen jälkeen paketti pysyy paremmin kasassa. Nollalta näyttää loppusuoralle asti, mutta syystä tai toisesta pussin jälkeen toiseksi viimeinen rima otetaan sitten alas. Noh, ehkä kaksi luokanvaihtoa samoissa kisoissa oiskin ollut liikaa :)

Hudsonin agilityrata ei mennyt sitten ihan yhtä hyvin kuin päivän aiemmat startit. Mokasin juuri sen kohdan mitä ennen starttia pelkäsinkin, eli heti alkusuoralla oli snautserille hyvin houkutteleva keinu-pituus-putki. Yritin vekata ennen pituutta, että Hudson olisi hypännyt pituuden hieman vinoon, mutta herra tulikin alas pituuden viimeiselle osalle ja siitä sitten kääntyi suoraan siihen väärään putkenpäähän. Hyllytyksen jälkeen laskee aina fiilarit ja lasketeltiin loppurata läpi, muurilla unohdin vekata niin senkin jätkä hyppää ihan killiin.

Kontaktit ei ole mitenkään erityisen nopeita tällähetkellä kummankaan kanssa, mutta ainakin niistä on tulleet aika varmoja. Mielummin mä valitsen ton varmuuden siihen nähden että ne ois nopeat ja herrat roiskis niitä ihan miten sattuu. Seuraavaksi siis molempien kanssa kakkosiin, tässä ois loppuvuonna vielä parit kisat jäljellä.

Pienestä kiinni

Parin viikon kisatauon jälkeen tänään olin ilmoittautunut Kirkkonummen Koirakerhon agilitykisoihin. Kaksi agistarttia molemmille ja.. ja vähän jäi ristiriitaiset fiilikset. Se on niin pirun pienestä kiinni välillä. Neljä starttia, neljä hyvää rataa, neljä nopeaa rataa, neljä tulosta, mutta nolla nollaa. Jokaisessa startissa yksi este mistä napsautettiin virheet. Kunhan vaan kaikki napsahtais kohdalleen vielä jossain vaiheessa.

Bostonin ykkösrata. Kaikki menee muuten hienosti, paitsi riman tiputus keppien jälkeen. Tajuan vasta videota katsellessani että tiputan ohjauksessa käteni (!) ja Boston tiputtaa riman. Prkl.

Bostonin kakkosrata. Hyvää menoa kepeille asti, otan liian löysästi kepeille ohjauksen ja kieltoa kepeiltä juuri ennen maaliviivaa. Pitäisi vaan uskoa ettei Boston vielä hae keppejä ja ottaa noi itse tarkemmin. Prkl.

Hudsonin ykkösrata. Keppien jälkeen Hudson tulee pituuden viimeisen palkin päälle, sen jälkeen otan hitaan ja varman keinukontaktin treenin vuoksi. Tää muutenkin ehkä huonoin näistä radoista pitkine kurveineen, mutta siltikin kokonaisuutena rata menee sujuvasti ja vaikka Hudson tekee pitkiä mutkia niin kuuntelee mua todella hienosti. Prkl.

Hudsonin kakkosrata. Herra ottaa startin ihan oudosti ja tiputtaa ykkösesteen - ilmeisesti sit jätän H:n liian lähelle ykkösestettä. Mutta ei sen mun mielestä silti pitäis tolleen ihan päin rimaa hypätä. Loppurata menee ihan pirullisen hienosti ja nopeasti, varmaan yksi meidän parhaista kisaradoista noin muuten. Prkl.

Kotkassa agikisat

Taas tuli oppitunti siitä, ettei pitäisi olla mitään odotuksia kisojen suhteen vaan keskittyä ja nöyrästi painaa menemään niin hyvin kuin kykenee. Eilen tuli käytyä Kotkassa ottamassa 5 starttia, 2 Bostonin ja 3 Hudsonin kanssa. B:n kanssa oli haaveissa saada tarvittava nousunolla kakkosiin, mutta eihän se sitten ihan niin mennyt. En näitä B:n ratoja sen tarkemmin analysoi enkä edes julkaise videoita :) Saaliiksi kaksi hyllyä ja kohti uusia ykkösten kisoja. 

Hudsonin kanssa tulokset samaa luokkaa, kaksi hyllyä ja yksi vitonen. Mutta tekemisen meininki oli paljon parempi kuin tulokset antavat olettaa. Ensimmäisen agiradan hyllytys olisi pitänyt pystyä estämään, mutta vähän väärä sijoittuminen ja ajoitus alussa niin siinähän se sit meni. Vedin radan kuitenkin loppuun asti ja kaikki muut kuviot menivät kuten olin suunnitellutkin josta tuli hyvä fiilis. Alla video ekasta hyllytyksestä.

Hudsonin toisella agilityradalla etukäteen mietin kepeille vientiä ja siitähän se kielto sitten napsahtikin. Huonosti toin herran kepeille, mutta taas muuten rata meni kuten olin suunnitellut. Kunhan näistä pienistä haparoinneista pääsee eroon niin ehkä se viimeinenkin nousunolla napsahtaa kohdalle. Oon saanut tiettyihin ohjauksiin nyt hyvää itseluottamusta ja H:n kontaktitkin on nopeutuneet selvästi. Suunta on oikea. Viimeinen hyppäri sitten meni ihan läpilasketteluksi, kisat olivat pahasti myöhässä ja takana pitkä päivä seistä kylmässä ulkona. Ei jaksanut enää keskittyä ja ohjasin todella lepsusti radalla ja jätettiin yksi hyppy väliin, turha julkistaa hyppärin videota. Alla video toisesta agiradasta.

Purinalla 4 starttia ja 3 nollaa!

Käytiin viikko sitten pyörähtämässä Bostonin kanssa kehissä snautserien kaksi päiväsessä erkkarissa Hattulassa. Tulokset ei ihan päätä huimanneet, mutta olihan tuo poika jo aikaste reuhkassa turkissa. Helille vitsailinkin jo muutama viikko sitten, että saa nähdä jääkö erkkari väliin, kun jätkällä alkaa olla aika reuhake tuo turkki. Päätin kuitenkin, että kun kerran olen koiran sinne ilmoittanut, niin mennään sitten. Ekana päivänä Boston sai ERI:n, tuomari kommentoi kyllä silloinkin herran jokseenkin pitkäksi kasvanutta turkkia, joka varsinkin päässä alkoi olla aikamoinen tupee ;) Toisena päivänä sitten päätettiin näyttelykausi erittäin hyvissä merkeissä ;) Tuomari tuli vielä pahoittelemaan, että sääli kun on niin kaunis uros, mutta ei ole tänään turkin puolesta showkunnossa. Mutta turha tässä on sen enempää selitellä, ettei mene ihan osastolle kateellisten panettelua ;)  Meillä oli niin upea näyttelykesä tuloksien puolesta, että ei se yksi vääränvärinen nauha onnistu sitä pilaamaan, titteleiden puolesta tuli kaikki se mihin oli mahiksia ja mistä ei uskallettu kesän alkuun ees unelmoida. Kirjoittelen kesän näyttelyiden tuloksista kuvien kera postauksen kunhan jaksan. Kohta Boston pääsee reuhkastaan eroon ja keskittynee nyt enemmän muihin harrastuksiin Hudsonin kanssa. Ei me kokonaan näyttelyitä olla hylkäämässä, mutta jatkossa mennään enemmän sillä linjalla, että suunnataan sinne missä on vielä mahdollisuuksia saada titteliriviin komistusta. Mutta muuten mennään linjalla erittäin harvat ja valitut kv:t.

Nyt sitten Pekan agilityturinointia, johon otsikkokin viittaa.. Olin ilmoittautunut Purinalle HAUn kisoihin 2 starttiin Hudsonin ja Bostonin kanssa. Tässä radat lyhyesti sen enempää analysoimatta.

1. lähtö Bostonin agirata. Otin kontaktit varmasti ja kepeille sisääntulo meille hyvin hankala joten supervarmistelin kepit pysäyttämällä Bostonin niitä ennen. Tuloksena hieno nolla ajalla -5.47, kakkossija kisasta ja LUVA! Yhtä puuttuu nousu kakkosiin.

Tässä vielä palkintopallikuva, huomatkaa että kolmen joukossa siis kaksi nakusteria :)

2. lähtö Bostonin hyppäri. Ei kauheasti valitettavaa radasta, mutta hienosäätöä voisi tehdä vielä ennakointien ja tiettyjen linjojen kanssa. Tuloksena nolla ajalla -9.41 ja taas kakkossija - täytyy eritoten mainita että hävittiin ainoastaan kaksi sekunnin kymmenystä voittaneelle belgille. Ei LUVAa, kun hyppäriluva jo löytyi ennalta.

Ja palkintopallikuva

1. lähtö Hudsonin hyppäri. Jätkä kävi taas hieman kiepeillä ja kakkosesteen jälkeen mun ois pitänyt ottaa vaan paljon paljon tiukemmin kaarros. Hyllytetään siis kolmosesteelle ja siitä jatkan sit loppuun asti. Samalla kun hylly alla niin varmaan muutenkin ote vähän lepsu.

2. lähtö Hudsonin agirata. Vähän on pitkät kaarrokset, joten saisin edelleen ennakoida paremmin. Hitaat kontaktit, mutta ainakin otettiin ne varmasti. Tuloksena -0.80, kisasta 4. sija ja LUVA! Kolmosista meidät erottaa siis nyt vain yksi nousunolla.

Norjan erkkarissa ROP!

Nyt ollaan palailtu kotiin, tulokset matkalta oli huimat, kaksi valionarvoa: Norjan ja Pohjoismaiden valiotittelit sekä kaksi ROP:ia! Reissu oli onnistunut ja Boston sai tosi hyvät arvostelut norjalaisilta tuomareilta. Lisäksi useampikin norjalainen sekä ruotsalainen snautserikasvattaja kävivät ihailemassa ja kehumassa Bostonia. Mukavaa oli tutustua ulkomaisiin kasvattajiin ja nähdä varsinkin Bostonin isän Jalabertin omistajat. Valitettavasti heillä ei ollut mukana Jalaberttia, olisi ollut mahtavaa nähdä se. Ollaan kaikki aika puhki poikki reissun jälkeen, koirat ovat tänään taas vaan nukkuneet. 

Näyttelyt sivulle on nyt päivitetty Tallinnan, Tervakosken ja Norjan reissun tulokset. Tervakoskesta täytyy todeta, että tuomarilla oli jokseenkin tiukka linja, 23 snautserista vain kolme sai sa:n; yksi narttu ja kaksi urosta. Boston jäi tällä kertaa siis ilman sa:ta, arvostelu oli kuitenkin tosi hyvä. Pojilla on jääneet useammat agilitytreenit nyt väliin ja Hudson onkin viimeisen reilun viikon hyppinyt taas kirjaimellisesti seinille, lisäksi energiaa puretaan kähjäämällä toverillisesti keskenään, koko ajan. Kaverusten leikkiä on kyllä hauska katsella vierestä. Reissukoiria meille on kyllä siunaantunut, koska matka meni taas vallanmainiosti koirien kanssa, yöt laivassakin sujuivat tosi hyvin ja parrat kotiutuvat paikkaan kun paikkaan, kunhan siellä on omistajat. 

Kaksi titteliä lisää!

Terveiset täältä idyllisestä Sandnesista, Norjan Rogalandista. Nyt vain pikapäivitys, kirjoitellaan enemmän kun jaksetaan.

Tänään oltiin Orressa KV näyttelyssä jossa Boston pisti taas parastaan. Tulos VAL ERI1 SA PU1 ROP SERT CACIB. joten tittelirivi komistui entisestään kahdella uudella valiolla: Norjan ja Pohjoismaiden muotovalio. Kaikenlisäksi oltiin ryhmässä kuuden parhaan joukossa, mutta ei sijoituttu.

Kesän näyttelyistä nyt siis yhteensä 7 valiotitteliä: C.I.B NORD FI SE NO EE LT CH! Kaikista ulkomaanreissuista on tullut kaikki mahdollinen mitä on voitu saada. Aika uskomaton näyttelykesä on takana, alle 3kk ja seitsemän titteliä ja Boston on nyt vasta 2v7kk.

Rotumestaruuksissa

Eilen aamu alkoi jo aikaisin kun herätyskello soi viiden pintaan - hullua touhua sunnuntai-aamusta - ja suunnattiin kohti Hyvinkäätä naustereitten agilityn rotumestaruuksiin. Aamutuimaan oltiin kerhon hommissa pistämässä kisapaikkaa pystyyn yms, jonka jälkeen mulla oli tiedossa kaksi starttia ykkösissä Bostonin kanssa ja toiset kaksi Hudsonin kanssa kakkosluokassa. 

Aikaisemmin viikolla kaikki treenit Bostonin kanssa olivat olleet aikamoisen katastrofaalisia. En tiedä mikä jälkimurrosikä sille on tullut, mutta kaveri ei ole keskittynyt yhtään agilityyn vaan ihan kaikkeen muuhun - mieluiten naapurikenttien koiriin. Joten Bostonin treenit olivat sujuneet pitkälti jäähyaitiossa kehän laidalla seuraamassa mun ja Hudsonin treenaamista. Odotukset oli ladattu aika nolliin plus että mua jännitti enemmän kuin nyt viime aikoina normaalisti kisoissa.

Bostonin eka lähtö olikin aikamoinen shownumero. Kun käveltiin lähtöön niin ei mitään järkeä ukolla päässä. Ei mitään. Istutan herran lähtöpaikalle, otan pannan pois ja Boston ampuu suoraan taaksepäin pyörimään edellisen koirakon ympärille. Mulla alkaa keittämään pahasti kupolissa kun mikään sana ei tunnu menevän perille, kuitenkin aikansa pyörittyään Boston suvaitsee palata lähtöön. Mä jo ehdin luulla koko showsta tuli hylätty, otin jo pannankin käteen että nyt ukko takaisin häkkiin mutta sitten tajusin että siellä tuomari ja ajanottaja edelleen odotteli mun starttaamista. Tein kuitenkin pikapäätöksen lähteä radalle, mutta sen verran olin kiepeissä että näin jälkikäteen en muista koko kisasta niin yhtään mitään. Onneksi on video todisteena, videosta puuttuu kokonaan tämä starttisekoilu joka on ehkä ihan hyvä juttu :) Tuloksena radalta kymppi, kiellot muurilta ja kepeiltä.

Seuraavaksi vuorossa hyppäri Bostonin kanssa. Alussa mun piti tehdä valinta, että otanko kolmen esteen takaa ja varmistan kepeille sisäänmenon vai varmistanko toisena olleen pituuden. Koska Bostonin kanssa ei vielä kisarutiinia oikein ole ja muutenkin se on nyt touhunnut vähän mitä sattuu niin päätin varmistaa että ainakin mennään esteet oikein. Varmistin siis pituuden joka johti siihen, että en saanut kunnon haltuunottoa kepeille ja siitä kielto. Keppien jälkeen loppurata menikin sitten hiton hienosti ja vielä erittäin nopeasti. Tuloksena 5 hyvällä ajalla vaikka tuhrattiin keppien sisäänmenossa monta sekuntia. Saatiin siis kahden radan yhteistulokseksi 15, jonka en yhtään ajatellut riittävän mestaruuskisassa minkäänlaisiin sijoihin.

Hudsonin kummastakaan radasta ei ole videota, kun heti Bostonin ratojen jälkeen Eppu ja Boston suuntasivat Tervakoskelle näyttelykehään (tästä Eppu varmaan kirjoittelee erillisen postauksen). H:n ensimmäinen rata oli hyppäri, jossa mulla heti rataantutustumisessa alkoi kylmäämään radan alkuosa. Tiesin että kaveri oli ihan yliviritetty duracell-snautseri, mutta en siltikään ottanut alkua tarpeeksi jämäkästi. Kolmen ensimmäisen esteen jälkeen Hudson siis posottaa suoraan putkeen (kun olisi pitänyt kääntyä) ja sen jälkeen tekee lyhyet kunniakierrokset parin esteen ympäri. Hyppäri loppui siis lyhyeen sekä Hudsonin rotumestaruuksista kilpailu. 

Mestaruusmielessä Hudsonin agilityradalle ei siis ollutkaan enää mitään paineita, paitsi se että tehdäänkö ylipäänsä samaa rataa. Rata oli mun mielestä aika mukava, mutta meno ja yhteistyö oli aikamoisen väkinäistä koko radan ajan. Vauhtia piisasi mutta sillä keskittymisellä oli jonkinlainen ihme ettei yhtään virhettä napsahtanut. Jokaisella kontaktilla viivyttiin useampi sekunti - Hudson pysähtyy alastulokontaktille liian aikaisin ja tulee alas ottamaan oikean kontaktiasennon omaa tahtiaan. Onneksi ei kuitenkaan lähtenyt varastamaan yhtään kontaktia. Tuloksena siis yliaikaa 4,94, mutta ei ratavirheitä. Radan jälkeen kävin viskaamassa herran häkkiin ja olin suuntamassa kohti kolmosluokkien työtehtäviä. Ei tullut mieleenkään, että oltais sijoituttu kisassa mihinkään. Kuitenkaan yhtään nollaa ei radalta tullut, joten meidän alle vitonen riitti kisan voittoon! Toiseksi sijoittui myös snautserikoirakko Anne&Elli tuloksella 5. Aikamoisen harvinaista herkkua, että snautserit nappaavat kaksoisvoiton agilitykisassa. Kisan palkintojenjaossa sain tuomarilta kommentin “Ihan veitsenterällä toi teidän meno” :) Osuva kommentti, sanon vaan :)

Kakkosten jälkeen laskeskelin mestaruuskilpailun tilannetta ja huomasin, että tuloksella 15 oltiin vielä kakkosena. Edelleenkään ei mitään odotuksia, koska ajattelin että kyllähän kolmosissa tulee pari-kolme mestaruustulosta. Loppupäivä menikin sitten erilaisia työjuttuja tehden ja kolmosten kisoja seuraten. Kolmosten hyppärille lähdettäessä kolmelle nakusterilla oli hyvät tulokset ensimmäisestä radasta alla ja mahdollisuudet voittoon. Kahdelle heistä kuitenkin ikävästi hyllytys, joka tarkoitti että Bostonin tulos riitti kolmossijaan. Voiton vei Tiina&Nada, kakkosiksi Susa&Sisu ja me hienosti Bostonin kanssa pronssipallille! Rotupalkinnoissa jaettiin vielä ns. Elmo-palkinto jonka voittaa nopein aika hyppyradalta välittämättä virhepisteistä. Elmo-palkinto hävittiin hiuksenhienosti yhdellä sadasosasekunnilla (aijai meidän hyppärin alun keppisekoilu) Annelle&Jankulle :)

Tavoitteena oli saada neljästä startista yksi nolla, joka ei siis toteutunut, toisaalta vaikkei tullut nollaa niin tuli voitto yhdestä kisasta. Sijoituksia mestaruuksista en ollut uskaltanut toivoa, mutta sellainenkin sitten napsahti. Kokonaisuutena rotumestaruuksista siis kuitenkin hyvät tulokset, mutta ei niin etteikö parannettavaa löytyisi tulevia kisoja varten :) Katselin juuri kisakalenteria ja vaikuttaa siltä, että meille tulee nyt pieni kisatauko kun seuraavan kuukauden kisat eivät napsahda oikeisiin päiviin kalenterissa. Pieni tauko ja harjoittelu ei varmaan haittaa yhtään ja sitten tuoreella innolla hallikisoihin.