Kaksi titteliä lisää!

Terveiset täältä idyllisestä Sandnesista, Norjan Rogalandista. Nyt vain pikapäivitys, kirjoitellaan enemmän kun jaksetaan.

Tänään oltiin Orressa KV näyttelyssä jossa Boston pisti taas parastaan. Tulos VAL ERI1 SA PU1 ROP SERT CACIB. joten tittelirivi komistui entisestään kahdella uudella valiolla: Norjan ja Pohjoismaiden muotovalio. Kaikenlisäksi oltiin ryhmässä kuuden parhaan joukossa, mutta ei sijoituttu.

Kesän näyttelyistä nyt siis yhteensä 7 valiotitteliä: C.I.B NORD FI SE NO EE LT CH! Kaikista ulkomaanreissuista on tullut kaikki mahdollinen mitä on voitu saada. Aika uskomaton näyttelykesä on takana, alle 3kk ja seitsemän titteliä ja Boston on nyt vasta 2v7kk.

Rotumestaruuksissa

Eilen aamu alkoi jo aikaisin kun herätyskello soi viiden pintaan - hullua touhua sunnuntai-aamusta - ja suunnattiin kohti Hyvinkäätä naustereitten agilityn rotumestaruuksiin. Aamutuimaan oltiin kerhon hommissa pistämässä kisapaikkaa pystyyn yms, jonka jälkeen mulla oli tiedossa kaksi starttia ykkösissä Bostonin kanssa ja toiset kaksi Hudsonin kanssa kakkosluokassa. 

Aikaisemmin viikolla kaikki treenit Bostonin kanssa olivat olleet aikamoisen katastrofaalisia. En tiedä mikä jälkimurrosikä sille on tullut, mutta kaveri ei ole keskittynyt yhtään agilityyn vaan ihan kaikkeen muuhun - mieluiten naapurikenttien koiriin. Joten Bostonin treenit olivat sujuneet pitkälti jäähyaitiossa kehän laidalla seuraamassa mun ja Hudsonin treenaamista. Odotukset oli ladattu aika nolliin plus että mua jännitti enemmän kuin nyt viime aikoina normaalisti kisoissa.

Bostonin eka lähtö olikin aikamoinen shownumero. Kun käveltiin lähtöön niin ei mitään järkeä ukolla päässä. Ei mitään. Istutan herran lähtöpaikalle, otan pannan pois ja Boston ampuu suoraan taaksepäin pyörimään edellisen koirakon ympärille. Mulla alkaa keittämään pahasti kupolissa kun mikään sana ei tunnu menevän perille, kuitenkin aikansa pyörittyään Boston suvaitsee palata lähtöön. Mä jo ehdin luulla koko showsta tuli hylätty, otin jo pannankin käteen että nyt ukko takaisin häkkiin mutta sitten tajusin että siellä tuomari ja ajanottaja edelleen odotteli mun starttaamista. Tein kuitenkin pikapäätöksen lähteä radalle, mutta sen verran olin kiepeissä että näin jälkikäteen en muista koko kisasta niin yhtään mitään. Onneksi on video todisteena, videosta puuttuu kokonaan tämä starttisekoilu joka on ehkä ihan hyvä juttu :) Tuloksena radalta kymppi, kiellot muurilta ja kepeiltä.

Seuraavaksi vuorossa hyppäri Bostonin kanssa. Alussa mun piti tehdä valinta, että otanko kolmen esteen takaa ja varmistan kepeille sisäänmenon vai varmistanko toisena olleen pituuden. Koska Bostonin kanssa ei vielä kisarutiinia oikein ole ja muutenkin se on nyt touhunnut vähän mitä sattuu niin päätin varmistaa että ainakin mennään esteet oikein. Varmistin siis pituuden joka johti siihen, että en saanut kunnon haltuunottoa kepeille ja siitä kielto. Keppien jälkeen loppurata menikin sitten hiton hienosti ja vielä erittäin nopeasti. Tuloksena 5 hyvällä ajalla vaikka tuhrattiin keppien sisäänmenossa monta sekuntia. Saatiin siis kahden radan yhteistulokseksi 15, jonka en yhtään ajatellut riittävän mestaruuskisassa minkäänlaisiin sijoihin.

Hudsonin kummastakaan radasta ei ole videota, kun heti Bostonin ratojen jälkeen Eppu ja Boston suuntasivat Tervakoskelle näyttelykehään (tästä Eppu varmaan kirjoittelee erillisen postauksen). H:n ensimmäinen rata oli hyppäri, jossa mulla heti rataantutustumisessa alkoi kylmäämään radan alkuosa. Tiesin että kaveri oli ihan yliviritetty duracell-snautseri, mutta en siltikään ottanut alkua tarpeeksi jämäkästi. Kolmen ensimmäisen esteen jälkeen Hudson siis posottaa suoraan putkeen (kun olisi pitänyt kääntyä) ja sen jälkeen tekee lyhyet kunniakierrokset parin esteen ympäri. Hyppäri loppui siis lyhyeen sekä Hudsonin rotumestaruuksista kilpailu. 

Mestaruusmielessä Hudsonin agilityradalle ei siis ollutkaan enää mitään paineita, paitsi se että tehdäänkö ylipäänsä samaa rataa. Rata oli mun mielestä aika mukava, mutta meno ja yhteistyö oli aikamoisen väkinäistä koko radan ajan. Vauhtia piisasi mutta sillä keskittymisellä oli jonkinlainen ihme ettei yhtään virhettä napsahtanut. Jokaisella kontaktilla viivyttiin useampi sekunti - Hudson pysähtyy alastulokontaktille liian aikaisin ja tulee alas ottamaan oikean kontaktiasennon omaa tahtiaan. Onneksi ei kuitenkaan lähtenyt varastamaan yhtään kontaktia. Tuloksena siis yliaikaa 4,94, mutta ei ratavirheitä. Radan jälkeen kävin viskaamassa herran häkkiin ja olin suuntamassa kohti kolmosluokkien työtehtäviä. Ei tullut mieleenkään, että oltais sijoituttu kisassa mihinkään. Kuitenkaan yhtään nollaa ei radalta tullut, joten meidän alle vitonen riitti kisan voittoon! Toiseksi sijoittui myös snautserikoirakko Anne&Elli tuloksella 5. Aikamoisen harvinaista herkkua, että snautserit nappaavat kaksoisvoiton agilitykisassa. Kisan palkintojenjaossa sain tuomarilta kommentin “Ihan veitsenterällä toi teidän meno” :) Osuva kommentti, sanon vaan :)

Kakkosten jälkeen laskeskelin mestaruuskilpailun tilannetta ja huomasin, että tuloksella 15 oltiin vielä kakkosena. Edelleenkään ei mitään odotuksia, koska ajattelin että kyllähän kolmosissa tulee pari-kolme mestaruustulosta. Loppupäivä menikin sitten erilaisia työjuttuja tehden ja kolmosten kisoja seuraten. Kolmosten hyppärille lähdettäessä kolmelle nakusterilla oli hyvät tulokset ensimmäisestä radasta alla ja mahdollisuudet voittoon. Kahdelle heistä kuitenkin ikävästi hyllytys, joka tarkoitti että Bostonin tulos riitti kolmossijaan. Voiton vei Tiina&Nada, kakkosiksi Susa&Sisu ja me hienosti Bostonin kanssa pronssipallille! Rotupalkinnoissa jaettiin vielä ns. Elmo-palkinto jonka voittaa nopein aika hyppyradalta välittämättä virhepisteistä. Elmo-palkinto hävittiin hiuksenhienosti yhdellä sadasosasekunnilla (aijai meidän hyppärin alun keppisekoilu) Annelle&Jankulle :)

Tavoitteena oli saada neljästä startista yksi nolla, joka ei siis toteutunut, toisaalta vaikkei tullut nollaa niin tuli voitto yhdestä kisasta. Sijoituksia mestaruuksista en ollut uskaltanut toivoa, mutta sellainenkin sitten napsahti. Kokonaisuutena rotumestaruuksista siis kuitenkin hyvät tulokset, mutta ei niin etteikö parannettavaa löytyisi tulevia kisoja varten :) Katselin juuri kisakalenteria ja vaikuttaa siltä, että meille tulee nyt pieni kisatauko kun seuraavan kuukauden kisat eivät napsahda oikeisiin päiviin kalenterissa. Pieni tauko ja harjoittelu ei varmaan haittaa yhtään ja sitten tuoreella innolla hallikisoihin.

Etelänmatka

Edellinen viikko menikin aika nopeasti, ensimmäinen työviikko lomien jälkeen vei kaikki ylimääräiset voimat. Tosin pari kertaa käytiin toki agitreeneissä. Perjantaina suunnattiin eteläiseen naapurimaahamme. Oltiin ilmoittauduttu Tallinnan KV näyttelyihin jo pitkän aikaa sitten ja kun tuo Viron valion titteli tulikin plakkariin jo alkukesästä niin olikin tiedossa paineeton näytelmäreissu.

Stressivapaa fiilis kyllä näkyikin heti perjantai-iltana, kun käytiin pienellä porukalla tutustumassa Tallinnan yöhön. Toiset nukkuivat muutaman tunnin ja toiset - mukaanlukien me molemmat - eivät sitten yhtään ennen lauantaiaamun koittoa. Aamulla oli edessä pieni haaste, kun kumpikaan ei ihan ollut ajokunnossa. Kiitokset vielä tätäkin kautta Päiville, että saatiin meno-paluu kyyti näyttelypaikalle. Kehät alkoivat lauantaina kello kymmenen aikaan ja siellä sitten hyvin pirteinä pönötettiin kehän laidalla. Kepo sai sentään näyttelyteltan pystyyn että pääsi sinne nurkkaan käpertymään, mutta handleri sitkeästi sinnitteli kehät ja esittämiset loppuun asti. Väsymys ei haitannut kuitenkaan menoa, sillä lauantaina Bostonin tulos VAL ERI1 PU1 ROP CACIB.

Ennen isoja kehiä molemmat taisivat ottaa pienet tirsat, kuten kuvista näkyy :) Kun sitten viiden jälkeen päästiin takaisin hotellille niin oltiin molemmat kyllä täysin puhki. Ruokatilaus huonepalvelusta, hetken aikaa hereillä sinnittelyä, pikku lenkki koirien kanssa ja unta palloon. Sunnuntaina olikin sitten huomattavasti mukavampaa herätä pirteänä uuteen päivään. Tällä kertaa Bostonin tulos VAL ERI2 PU2 vara-CACIB. Sunnuntain näyttelyn jälkeen käytiin vähän shoppaamassa ja syömässä vanhassa kaupungissa ennen lautan lähtöä. Oli todella mukava, mutta hieman erilainen näyttelyreissu ja hienot tulokset Bostonille hyvin letkeissä tunnelmissa. 

Maanantaina töihin kömpiessä tunsi vielä, että vähän väsymys painoi molemmilla viikonlopun jäljiltä. Ja kyllä molemmat koiratkin olivat aikamoisen puhki reissaamisen takia. Maanantai-illan agilitytreeneissä Boston oli reippaasti normaalia aneemisempi ja heti muutaman kuvion jälkeen oli virrat ihan poissa, mutta Hudson oli taas treeneissä virtaa täynnä ja tekemisen meininkiä. Treeneissä on mennyt viimeaikoina todella hienosti ja kaikki kuvioiden hinkkaamiset on tuottaneet tulosta. Saa nähdä missä vaiheessa edistyminen alkaa näkymään virallisissa tuloksissakin, toivottavasti piakkoin.

EDIT: Kiitokset kuvista Mikolle!

Agisunnuntai

Eppu oli ilmoittautunut täksi viikonlopuksi Bostonin kanssa Joensuuhun näytelmiin, mutta tossa loman aikana muutettiin vähän suunnitelmia. Näytelmätouhu on viime aikoina tuntunut vähän liikaa suorittamiselta, plus että näytelmistä on tullut enemmän kuin uskalsi toivoa. Joten päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että keskitytään vaan joko isompiin koitoksiin tai sitten sopiviin ulkomaankeikkoihin josta on mahdollisuus saada jotain tittelintynkää. Ylipäänsä niin että näytelmissä käyminen tuntuisi mukavalta ja hauskalta touhulta.

Vaikka tarkoituksena ei olekaan täyttää kaikkea muuta agilityllä niin ilmoittauduin kuitenkin tämän päivän vapaaksi jääneeseen viikonloppuun sunnuntaille yhteensä kuuteen starttiin. TSAU järjesti Liedossa PM-agilityviikonlopun, jossa PM-tason lisäksi oli useita ykkös-kakkos luokkien lähtöjä. 3 starttia Hudsonin kanssa kakkosissa ja Bostonin kanssa ensimmäiset viralliset lähdöt yhteensä myös 3 kappaletta. Ehkä vähän hullun hommaa ottaa noin monta yhdelle päivälle, mutta mitäpä sitä ei kokeilisi. Alla jokainen startti eriteltynä ja lyhyet tarinat.

1. rata: kakkosten F-agilityrata Hudsonin kanssa. Hudson virtaa täynnä ja vauhtia tuntui riittävän. Ja herra varastaa ensimmäisen kontaktin alastulon, joten päätin lopettaa radan siihen paikkaan. Onneksi Hudson ei päässyt palkkaamaan itseään edes ylimääräisillä esteillä. Video alla, josta ei paljoa iloa ole, mutta ainakin näkee alkuvauhdin.

2. rata: kakkosten G-agilityrata Hudsonin kanssa. Tuloksena hylätty, mutta pidän tätä ihan ok ratana. Kontaktit hitaat kuten meillä yleensä ja keppien sisääntulo epäonnistuu. Mun suurin mokani on keinun jälkeen, jossa etukäteen mietin hidastamista Hudsonille mutta itse radalla sitten annoin vaan käskyä painua lujaa eteenpäin. Ja siitähän H tykkää ja lukitsee renkaan jälkeen putken, kun olisi pitänyt kääntyä. Ihan siis mun moka. Alla video.

3. rata kakkosten H-hyppäri Hudsonin kanssa. Ennen starttia Hudson kävi ihan kuumana radan vieressä olleesta partacolliesta ja mulla taisi mennä oma keskittyminen kaiken komentamisen takia ihan reisille. En tiedä onko toi tekosyy, mutta ainakin itse radalla olin täysin kujalla ohjauksissa. Unohdan radan, kun pitäisi kääntyä renkaalle ja sen jälkeen kaikki ohjaukset ja linjat on tahmeita. Törmään esteeseen keskellä rataa ja lähinnä vaan huidon käsilläni kun pitäisi ohjata. Menee niin omaan piikkiin tämä hyllytys ja kaikki virheet mitä radalta tuleekin vastaan - itseasiassa hylly tulee vasta toiseksi viimeiselle esteellä. Alla video.

4. rata ykkösten F-agilityrata Bostonin kanssa. Bostonin ensimmäinen virallinen kisastartti ja meikäläistä jännitti tämä yllättävän reilusti. Paljon enemmän kuin viimeaikaisia lähtöjä H:n kanssa. Ja se näkyy radassa, ohjaan Bostonia surkeasti, huolimatonta toimintaa ja jotkut linjat liikaa kuten Hudsonia pitäisi ohjata. Tuloksena ansaitty hyl. Tästä radasta ei paljon sanottavaa, ohjaaja munaa koko jutun. Alla video.

5. rata ykkösten G-agilityrata Bostonin kanssa. Ensimmäisen startin jännitystahmeus on laannutettu ja kokonaispaketti pysyy nyt hyvin kasassa. Tähän rataan olen erittäin tyytyväinen vaikkakin lopputuloksena 10 virhepistettä (rima, keppien kielto). Linjat toimii, kontaktit on nopeita ja Boston seuraa koko radan ohjauksia. Tältä radalta kisassa ei yhtään nollaa joten meidän sijoituksena hienosti 2/14 ja itseasiassa nopein aika tuloksen saaneista! Alla video ja palkintopallikuva.

6. rata ykkösten H-hyppäri Bostonin kanssa. Kuuden startin väsymys alkoi jo painamaan, mutta edellisestä radasta jäänyt hyvä fiilis paikkasi väsymystä. Ohjaukset ei olleet niin hyviä kuin edellisessä pätkässä. Putkesta pituudelle meinasi käydä käpy, mutta ehdin nipin napin korjaamaan Bostonin oikeaan (H:n kanssa nämä korjaukset ei yleensä toimi). Lopun valssissa oon myös pahasti myöhässä, mutta saadaan kuitenkin väännettyä rata oikein - ehkä ois vaan pitänyt ottaa takaa leikkauksella toikin kohta. Kaiken vääntämisen jälkeen kuitenkin hyppäriltä nolla, LUVA ja vieläpä voitto (1/14)! Alla video ja palkintopallikuva.

Hudsonin kanssa ollaan keräilty kyllä hyvin noita hylsyjä, mutta edelleen olen luottavainen siihen että homma natsaa joskus. Pitää vaan pitää H paremmin näpeissä radalla ja ennakoida ohjauksia koko ajan enemmän. Ja todella hieno kisauran startti Bostonilla, tuloksena yksi nolla+luva+voitto ja yksi kakkossija. Tästä on hyvä jatkaa uusiin startteihin.

Loman aikaiset kuulumiset

Nyt viimein oli aikaa ja innostusta raapustella loman aikaisia kuulumisia tänne blogiin. Ihan loman aluksi suunnattiin Tornioon KV-näyttelyyn. Lähdettiin lauantai-aamuna ajelemaan Kemiä kohti, jossa meillä oli hotelli varattuna, treffattiin alkuillasta Heli kasvattaja perheineen ja Heli viimeisteli Bostonin näyttelykuntoon. Illalla sitten päätin lähteä Hudsonin kanssa hölkkälenkille katsastamaan Kemin maisemia, oli tosi helteinen keli ja sekä koira, että emäntä olivat lenkin jälkeen aivan puhki. Tornion KV-näyttelystä Bostiksen tulos oli kaatosateessa laiskasti hölkötellen (koira oli ihan perässä vedettävä) VAL ERI2 SA PU2 VARA-CACIB.

Torniosta sitten suunnattiin Kuusamoon mökkeilemään viikoksi, lomalla tuli nukuttua, ulkoiltua ja jopa patikoitua Valtavaaran päiväreitti 8km snautserien kanssa (josta täytyy todeta, että sykettä nosti enemmän Hudsonin tempoilu kuin itse vaellus). Pekka innostui ottamaan Panoramakuvia ja tässä yksi Valtavaaran laelta. Lisäksi kävimme laskemassa kelkalla rinnettä alas ja husky-tarhalla tutustumassa Huskien elämään. Olisihan sitä enemmänkin voinut liikkua, mutta rentoutuminen saunoen ja ruokaa laittaen meni edelle. Koirat, varsinkin Hudson oli todella rasittava kun sen piti koko ajan vahdata poroja ja ulkoilu sujuikin sen osalta kaahottaessa välillä kahdella jalalla ja kokoajan hönkien puskiin epämääräisesti poroja pälyillen, nauti siinä sitten ulkoilusta. Boston tietenkin lietsoi itseään katsomalla Hudsonin höökäystä, mutta oli enimmäkseen aika rauhallinen, silloin kun poroja ei ollut näköpiirissä. 

Lauantaina sitten suunnattiin keula kohti etelää ja mentiin Kemiin agilitykisoihin, jossa Pekka ja Hudson ottivat kaksi starttia, Hudsonin mieleen oli kyllä jääneet porot ja lähdöt olivat sen mukaisia. Kahdelta radalta yhteensä 40:stä esteestä Hudson taisi suorittaa ehkä 6 :) Yöksi ajettiin Pihtiputaalle, jossa tutuksi tuli niin nelostien läheinen yökerho kuin motellimajoituskin, hauskaa oli ja hieman erilaista ;) Sunnuntaina sitten ajettiin Janakkalaan, jossa Hudsonilla ja Pekalla oli taas kaksi agistarttia tiedossa, joista ekalla tuli hylly ja toisella LUVA! Kyllä oli kiva katsella Pekan ja Hudsonin hienoa yhteistyötä radalla. Sunnuntai-iltana ajelimme sitten kotiin ja maanantaina kului lähinnä pyykkiä pesten ja isäntä suuntasi illasta Järvenpäähän parrakkaiden kanssa agitreeneihin, itse kävin sillä aikaa tutustumassa Sellon aletarjontaan ;) Tiistai meni pakkaillessa tavaroita ja keskiviikkona suunnattiin kello kuuden maissa kohti satamaa..

Tiedossa oli yhdistetty loma&näyttelyreissu Baltiaan, lauttamatka meni leppoisasti osan aikaa nukkuen ja sitten ajeltiinkin Riikaan ensimmäiseksi illaksi ja yöksi. Käytiin vanhassa kaupungissa syömässä ja sitten hieman ostoksilla Gallerie-kauppakeskuksessa ennen hotellille suuntaamista. Illalla istuskeltiin sitten drinksuilla hotellin 26. kerroksessa yökerhossa, josta oli mahtavat näkymät yli Riian kaupungin. Pekan kasaama Panorama Riian yltä löytyypi täältä. Torstaiaamuna suuntasimme Druskininkaihin Liettuaan, jonne ajomatkaa oli se reilu 5h. Päästyämme hotellille, menimme syömään hotellin raflaan ja sitten suuntasimme näyttelypaikalle, jossa Heli taas trimmaili Bostonia seuraavien päivien koitoksia ajatellen.

Perjantain näyttelyssä Bostonin valiotittelirivi kasvoi taas yhdellä, kun Bostonin tulos oli AVO ERI1 PU1 ROP CACIB JA SERT SEKÄ LT MVA!! Tulokseen täytyy olla tyytyväinen, koska Liettuassa valitaan vain Rotunsa paras, siellä ei ole käytössä VSP tai paras uros tai paras narttu luokissa sijoituksia. Tuomari, totesi, että Boston voitti urokset siksi, että se oli hyvin kehittynyt rungoltaan ja liikkui oikealla draivilla. Narttujen osalta tuomari jäi kaipamaan kaikkien osalta parempaa draivia kehässä. Liikkeet olivat tärkeässä roolissa tämän tuomarin arvostellessa ja Boston veti kyllä hyvällä sykkeellä.

Isossa kehässä ei sitten sijoituttu, vaikka tuomari kävi katsomassa Bostonin ilmeen, mutta olen iloinen siitä, että koira jaksoi vielä siellä vetää kunnon draivilla vaikka kello oli jo melkein 20 illalla ja pitkä helteinen päivä takana! Pitkän päivän jälkeen suuntasimme hotellille ja sieltä sitten läheiseen italialaiseen ravintolaan illalliselle ja pullolliselle punaviiniä, kylläpä se teki hyvää rankan päivän jälkeen.

Lauantaina ei sitten ollut ihan meidän päivä, meille ei oikein noi voittajanäyttelyt sovi. Boston on aina siellä kakkonen ja niin oli nytkin, eli herra oli sitten neljännen kerran elämässään vice-Winner tullen toiseksi vanhemman venäläisen leikattukorvaisen ja -häntäisen uroksen jälkeen. Kyseinen uros oli myös päivän ROP-koira, ja Baltian voittaja titteli vuodelta 2011 lipsahti sitten sivusuun. Mutta ei olla ahneita, valiotitteli oli matkalta toiveissa ja ei toisen päivänkään tulos huono ollut AVO ERI1 SERT JA VARA-CACIB. 

Sunnuntaina tiedossa oli vielä erkkari, siellä Bostiksen tulos oli VAL ERI2. Hävittiin taas vanhemmalle venäläiselle urokselle, jolla häntä oli typistetty (päivän Rop-koira) - tosin eri koira kun edellispäivänä. Tuomari sanoi jotenkin erikoisesti, että ensin ajattelin, että tämä voittaa (Boston), mutta sitten valitsen kuitenkin tämän?! No eipä tuo haittaa, hyvät arvostelut ja Liettuan valiotitteli mukaan kotiin tuotavaksi ja matka oli erittäin mukava, vaikkakin rankka.

Illalla sitten ajeltiin Riikaan yöksi, meidän piti mennä sushille, mutta pienen paikan olikin vallannut rugbyjoukkue, joten sitten päädyimme vanhaan kaupunkiin kymmenen maissa illalla ihanalle illalliselle. Ruoka ja viini oli hyvää ja iltaa jatkoimme riksa-ajelun jälkeen taas 26.kerroksen baarissa. Aamulla hieman väsytti, mutta kömmittiin aamupalalle ja sitten hieman kaupunkia kiertämään ja sen jälkeen suuntasimmekin jo ajomatkalle Tallinnaan. Siellä kävimme vielä ennen lautan lähtöä syömässä ja shoppailemassa Virukeskuksessa ja sitten viimeisellä lautalla kotiin. Tiistai meni pitkään nukkuessa ja pyykkiä pestessä ja illalla suunnattiin Pekan kanssa hölkkälenkille. Koirat ovat nukkuneet tiistaista tähän saakka lähes tauotta, joten ilmeisesti matka oli niille aika rasittava.

Eilen Pekka suuntasi agitreeneihin illalla parrakaiden kanssa ja mä menin pariksi tunniksi rääkkäämään itseäni salille (Baltiassa kun nääs, en hirveesti sylkenyt kuppiin ja ruokaakin tuli syötyä riittävästi ;). Illalla tehtiin ja syötiin ihania tapaksia ja loman kunniaksi korkattiin punkkupullokin, ja tänään käytiin sitten taas keskipäivällä hölkkälenkillä. Huomenna Hudson menee fyssarille ja mä jään Bostonin kanssa kotiin, koska meidän rento-Regina ei tartte hierontaa.. Rinssi kun on niin letkeä muutenkin ;) Muutama päivä vielä lomaillaan ja ensi viikolla sitten arki kutsuu.. oishan sitä voinut vielä pidempäänkin lomailla.

LT CH

Keskiviikkona lähdettiin etelään, Tallinnan kautta Riikaan ja sitten sieltä etelä Liettuaan Druskininkahin. Tänään eka näyttelypäivä takana ja Boston ROP, Cacib, SERT ja Liettuan valio! Kuvia ja loput tekstit myöhemmin.

Lomalla

Blogin pitäminen tuntunut viime aikoina vähän liikaa työltä, varsinkin kun on ollut aivan tajuttomasti tekemistä sekä viikolla että viikonloppuisin. Joten päätettiin, ettei oteta blogista paineita vaan kirjoitellaan tänne kun jaksetaan ja ehditään. Nyt viime viikko oltiin lomailemassa ja vasta hetki sitten palailtiin kotiin kunnes taas ensi viikolla lähdetään uudella lomareissulle. Tarkempaa matkakertomusta, kuvia kameran syövereistä ja näyttely/agi sivujen päivitykset on tulossa myöhemmin, kun jaksetaan purkaa kaikki bitit koneelle. Aluksi siis hyvin lyhyet tarinat.

Aloitettiin viime viikolla lomat Tornion KV näyttelystä, josta Bostonille VAL ERI2 SA PU2 Vara-Cacib. Sen jälkeen suunnattiin Kuusamoon mökkeilemään viikoksi ja pyrittiin pysymään erossa turhanpäiväisistä interwebeistä ja puhelimista. Mökkiviikon jälkeen eilen lauantaina käytiin Kemissä piipahtamassa agikisoissa, tulokset tylyt HYL, HYL (Hudsonin kaikki kaksi aivosolua olivat jääneet porojen lumoihin). Ja tänään kun ajeltiin kohti kotia tehtiin stoppi Janakkalassa, jossa otettiin toiset kaksi agi-starttia. Hudson oli normalisoitunut edes hieman porohurmiosta. Ensimmäinen rata lupaava HYL, mutta kämmäsin pahasti ohjauksissa. Toiselta radalta sitten kakkosten ensimmäinen LUVA, sijoitus 3/23 ja tulos -4.40. En voi sanoa olevani rataan täysin tyytyväinen (tai että H olisi ollut täydessä iskussa), mutta en jaksa nyt nipottaa koska kuitenkin meidän ensimmäinen nousunolla! Muut kuvat on vielä kamerassa, mutta video piti kaivaa esiin kun näitä tekee mieli aina analysoida - alla siis tän päivän rata:

Say “cheese”

Bostiksesta oli vielä nyt keväältä ottamatta poseerauskuva Vuoden näyttelysnautseri tulokas pystin ja ruusukkeen kanssa, joten otettiin se sitten tänään. Välissä myös kuvia, joista ehkä heijastunee Bostiksen asenne kuvausessioon ;)

Lisäksi otettiin kuvia C.I.B-ruusukkeen, Suomen muotovalio ruusukkeen ja Ruotsin muotovalio ruusukkeen, sekä kaikkien serttien ja cacibien kanssa.

Kahden viikon sisään kolmas ROP! Ja Klag 2011

Taas on oltu reissun päällä perjantai iltapäivästä melkein tän päivän puolelle koko konkkaronkka, ja nyt ehtii vasta kirjoitella blogia, samalla kun isäntä käsittelee tähän kuvia ;)

Perjantaina suunnattiin tosiaan taas täältä Espoon suunnasta maantielle, kohteena tällä kertaa Kokkolan KV ja agilityporukan perinteinen Klag. Meille molemmat kyllä uusia tuttavuuksia Kokkolassa. Kolmen maissa startattiin ja alkuun Suomineito näytti taas parastaan, mutta kyllä se ilo tuolla Pohjanmaalla viimeistään loppui, kun vettä tuli kuin Esterin peestä. Näkyvyys oli nolla ja isäntä vaan halusi sinnikkäästi jatkaa matkan tekoa, en uskaltanut sitten ihan hirveesti kritisoida, kun ei toi tienposki kaatosateessa ois kauheasti houkutellut sekään ;) Mutta siis ihan tosissaan oli aivan järkyttävän huono ajokeli ja autoja oli tienvarressa parkissa useampia, koska matkanteko oli tosiaan aika hurjaa siinä sateessa. Tuli mieleen jotenkin se kappale ”Ja tulvii pohjanmaa..”. En muutenkaan lukeudu mitenkään tuon puukkojunkkari-seudun sankimpiin ihailijoihin, joista pellot ja ladot on makeinta Suomi maisemaa, vaan pidän enemmän Pohjois-Karjalan upeista jylhistä ja järvisistä seuduista Karvion kanavaa unohtamatta. Joten ei me varmaan paljon näkemistä menetetty kun ajeltiin siellä tasamaalla ;) Onneksi hieman ennen Kokkolaa alkoi selkiintyä ja kun päästiin Kokkolan keskustaan, niin ilta-aurinko paisteli ihanasti.

Käytiin viemässä tavarat hotelliin ja sitten siihen joen rantaan mentiin ulkoiluttamaan koirat, nättiä seutua se puisto ja varsinkin ne ihanat puutalot siinä keskustassa oli. Sitten pojat hotelliin ja niille ruuat, ja miettimään seuraavan päivän aikatauluja. Huoneen kanssa meillä kävi joku ihmeen juttu saatiin saunallinen huone, tosin perjantai-iltana itse huone oli kuin sauna, ilmastointia ei ollut lainkaan ja ainoastaan sellainen leipälautasen kokoinen tuuletin, onneksi ikkunat sai auki ja edes vähän ilmaa virtaamaan. Kun oltiin saatu asetuttua, niin eikös se kaatosade vallannut Kokkolankin. Hyvä, että päästiin sitä ennen hotelliin. Nukkumaan meno meni aika myöhään ja hyvin se uni taas maittoi matkan teon jälkeen, aamulla herättiin sitten kellon soittoon ja suunnattiin ensin koirien kanssa taas joenrantaan kunnon lenkille ja sitten ysin maissa suunnistettiin agilitykisoihin Kokkolan leirintäalueelle, jossa Pekalla ja Hudsonilla oli lauantaina kaksi starttia. Olin luvannut Pekalle, että jos Bostiksesta tulee FI MVA Lapinlahdella, niin Juvan näyttely saa jäädä väliin ja suunnataan agilitykisoihin ja Kokkolan KV-näyttelyyn. Pekka kirjoittaa varmaan enemmän tosta agilitystä tähän loppuun, joten mä tyydyn toteamaan vaan, että mikäs sitä on ollessa kauniissa säässä ulkona auringossa katsomassa agikisoja. Me oltiin Bostonin kanssa ihan vaan turistin roolissa ja Boston veteli välillä unia häkissä ja emäntä viltillä ;) Kivoja uusia snautseri-immeisiä tavattiin tuolla agilitykisoissa, jotenkin siellä tuntuu olevan huomattavasti rennompi ilmapiiri kuin näyttelyissä ja porukka kannustaa iloisesti toinen toisiaan. Tosin varmasti siihen vaikuttaa myös se, että mä en jännitä siellä samalla lailla kun näytelmissä, tokihan mua jännittää miten Pekalla ja Hurjalla menee, mutta se on erilaista.

Lauantai-iltana treffattiin sitten Ferdinan-porukkaa ja sovittiin seuraavan päivän aikatauluista ja turistiin muuten vaan snautseria, käytiin myös tsekkaamassa näyttelypaikka ja sen jälkeen suunnattiin vielä sapuskalle. Sitten hotelliin, jonne mennessä molemmat koirat olivat jo täysin raatoja. Ei paljon pojat liikahtaneet illalla hotlassa ja kyllä me molemmat kaksijalkaisetkin oltiin ihan väsyksissä. Aamulla olikin sitten tiukka herätys kuuden jälkeen, koirien kanssa kunnon lenkille ja sitten tavaroiden pakkaus hotellissa ja näyttely- sekä agilitypäivään valmistautuminen. Oltiin näyttelypaikalla jo ennen ysiä, koska Pekalla ja Hurjalla oli eka startti jo ennen puolta yhtätoista ja sen piti viedä mut ja Bostis raviradalle. Aamulla sitten olin Pekan ja Timpan apuna pystyttämässä kolme telttaa ja roudattiin sitten tavarat meidän telttaan ja sitten Pekka suuntasikin jo agiradoille. Kehää odotellessa kampasin koiran ja turistiin porukassa, aina ennen kehää sitä vaan on jotenkin niin täpinöissään, että ei sitä oikein pysty keskittymään. Olin sitten unohtanut kotiin numerolapun pidikkeenkin, mutta onneksi Anulta sain lainaan sellaisen, kiitokset vielä!

Tuomarina Kokkolan KV-näyttelyssä oli Annemari Maeland Ruotsista ja snautsereita oli ilmoitettu yhteensä 15kpl, joista uroksia oli 7kpl. Bostis esiintyi ekaa kertaa valioissa ja täytyy sanoa, että upeesti menikin. Ei siis sen esiintymisen puolesta, mutta ainakin lopputuloksen. Tosin Boston liikkui aivan mielettömällä dravilla ja millä vauhdilla! Piina oli ihan pitelemätön, siis sanan varsinaisessa merkityksessä, niin juostessa kuin seistessäkin! Hyvä, että pysyin edes perässä kun Boston ravasi sellaisella potkulla, että tuomarikin kirjoitti arvosteluun, että maatavoittavat liikkeet! Bostonin kanssa toi näyttelyasennossa seisominen on välillä hieman vaikeaa. Piinaa kun välillä meinaan ei vois vähempää kiinnostaa se poseeraaminen, se on aivan liian tylsää testosteronia pursuavalle urossnautserille, paljon mieluisampaa ois tutustua kaikkiin maailman narttuihin, ne on Bostonista niin ihania kaikki ja mitä tiukkaluontoisempia, niin sitä parempi.

Mutta siis itse näyttelytulokseen, Bostonin tulos oli upeasti kolmas ROP kahden viikon sisään! Ihan uskomattoman upea näyttelyputki meillä on nyt takana vaikka itse sanonkin, eli tulos siis VAL ERI1 PU1 ROP CACIB! CACIB oli Bostonin kuudes ja vaikka Inttivalion arvo on jo plakkarissa, niin tuntuu se silti aina niin mukavalle saada se. Bostonin siskosta Elsasta tuli hienosti Suomen muotovalio, onnittelut Helille ja Elsalle! Ja Bostonin veli Pomo sai vara-sertin ja kasvattaja Heli oli ROP-kasvattaja. Mutta ettei menisi ihan poskettomaksi hehkutukseksi, niin täytyy sanoa, että ollaan iloisia menestyksestä mikä meitä on kohdannut ja suunnataan nöyränä uusiin haasteisiin taas tulevina viikkoina.

Kiitokset mukavasta viikonlopusta Helille, Timpalle, Teemulle, Villelle, Anulle, Kimmolle ja Birgitalle sekä tietenkin yhteensä viidelletoista mukana olleelle Ferdinan porukan partasuulle;) Oli siinä muuten snautseria viisitoistavuotiaasta neljäkuisiin.  Ja nyt Pekan turinoihin..

Loppuun siis Kokkolan agilitykatsaus. Kun toi Bostonin suomen valious varmistui niin sain suostuteltua toisen puoliskon jättämään Juvan näyttelyn väliin ja pääsin ilmoittautumaan Klagiin kahteen starttiin sekä lauantaille että sunnuntaille. Enpä muuten tiennyt, että Klagissa mennään “perinteiseen” kilpailutyyliin niin, että ensin A-rata ykkösille, sitten kakkosille ja lopuksi kolmosille jonka jälkeen vasta aloitetaan B-rata samassa järjestyksessä. Täytyy sanoa, ettei musta ihan tän systeemin fania saa koska päivät venyy ihan järjettömän pituisiksi. Lauantaina päivän ensimmäinen startti oli meillä joskus ennen klo yhtätoista aamupäivästä ja jälkimmäinen sitten joskus viiden aikoihin alkuillasta. Sunnuntaina ensin käytiin kasaamassa aamusta teltat näyttelypaikalla, siitä suuntasin agikentälle jossa startti kympin jälkeen, siitä takaisin näyttelypaikalle jossa sitten vietin iltapäivän ja sitten taas neljän jälkeen takaisin agikentälle ottamaan viimeinen lähtö. Vaikka ei ole kuin vajaa minuutin suoritus niin vajaalla keskittymisellä ihan reisillehän se menee.

Kokonaisuutena tuloksien puolesta ei kovin ihmeelliseltä näytä, yksi surkeahko tulos ja kolme hyllytystä. Mutta en ole silti juurikaan pettynyt, toki mä koko ajan odotan että homma natsais ihan satasella mutta toisaalta koko ajan vaikuttaa että palaset loksahtelee enemmän kohdilleen. Radalla nykyään mennään pitkälti hyvällä sykkeellä eikä hetkeen ole näkynyt snautserisikailua, ainakaan kovin paljoa .. :) Lauantain ensimmäinen rata oli sellanen semi-esitys, vähän huonosti ajoitettuja ohjauksia ja laskin videosta että Hudson vietti kontakteilla sellaiset rapiat 12 sekuntia ihan huvin vuoksi :) Tässä alla siis eka startti.

Lauantain kakkosrata olikin sitten huomattavasti parempi esitys. Itseasiassa ensimmäiseen 15 esteeseen oon todella tyytyväinen, pari hyvää kohtaa ja ennen muuria tulleessa hyppysarjassa kerrankin ajoitan kaiken oikein. Sitten lopussa kepeille mokaan sisäänviennin johon karahtaa keskittyminen ja hyllytän tokavikan esteen. Alla kakkosrata.

Sunnuntain kahdesta radasta ei tällä kertaa ole valitettavasti videota, koska hovikuvaaja vietti aikaansa näytelmien puolella. Sunnuntain ensimmäinen starttiin olen myös hyvin tyytyväinen, siitä hylätty kun otettiin putken väärä pää. Ois pitänyt tarkemmin ja tiukemmin vetää Hudson eri linjalle, mutta helppohan se on sanoa jälkikäteen. Jokatapauksessa kokonaisuudessaan rata oli yhtä vauhdikasta menoa kuin toi mistä on videoa ja pari vaikeahkoa kohtaa meni hienosti. Viimeinen Klag-rata meni sit varmaan väsymyksen piikkiin, H otti toisen riman heti alas, mitä yleensä ei kyllä juurikaan tapahdu ja sen jälkeen hölmöilin väärät ohjaukset kolmoshypylle ja hyllytys. Kyllä tosta vielä hyvä tulee kun jaksaa kärsivällisesti tehdä duunia, jossain vaiheessa saadaan koko paketti kasaan niin vois saada tuloksiakin. Jos ei muuta niin toivossa on hyvä elää ;)

Agitreenejä

Kaikkien näiden näytelmäkeikkojen ohessa ollaan kuitenkin pidetty yllä säännöllistä ageilua viikolla noin pari kertaa viikossa. Juhannuksen Viron visiitin jälkeen sunnuntaina aamusta suunnattiin Ojankoon omatoimitreeneihin Mintun kanssa. Tehtiin sellasta pidempää rataa jossa oli välillä vauhtia ja sitten toisaalta sai hinkata paria tiukempaa kohtaa niin paljon kuin jaksoi. Ilmeisesti edellisen päivä reissaaminen painoi vielä nausteripoloisissa niin paljon, että molemmista jätkistä oli jotenkin puhti ihan poissa heti muutaman treenivedon jälkeen. 

Boston alkaa lähenemään kisavalmiutta, vaikka paljon onkin vielä tekemistä esm vaikka keppien kanssa. Luulen kuitenkin, että aloittelen B:n kanssa viralliset vasta ensi vuonna, jotta pystyn tänä vuonna keskittymään Hudsonin kanssa kisaamiseen kunnolla. Samalla sitten jää aikaa hioa tietyt jutut varmemmiksi Bostonin kanssa, että välttäis edes osan niistä virheistä mitä tuli Hudsonin kanssa tehtyä :)

Eilen oltiin sitten normaalisti Emmin treeneissä Järvenpäässä ja vuorossa oli vähän layerointitreeniä ja päällejuoksuja. En tiedä johtuiko kuumasta kelistä, kaikesta muusta aktiviteetista viikonloppuna vai molemmista, mutta taas alkoi nopeasti näkymään pieni väsymys molemmissa. Bostonilla homma näkyy niin, että ois kauheasti intoa mutta keskittyminen häviää kokonaan ja Hudsonilla taas himmaantuu vauhti täysin. Tässä molempien osalta parit videot samoista pätkistä eiliseltä.

Ensin Hudsonin kanssa, välillä aika laiskaa menoa..

Sitten Bostonin kanssa, kepeissä aika paljon säätämistä ja esteitäkin jää välistä kun pitäisi ohjata tarkemmin..